Tämä blogi alkoi aikoinaan jonkinlaisena vastaväitteenä kirjallisuudenteorian kurssille, jossa tuhlasin aikaani ja on sittemmin laajennut käsittelemään kirjallisuuden lisäksi muitakin kulttuuriin liittyviä aiheita. Kirjallisuudesta sekä kulttuurista kirjailijan ja historianopiskelijan näkövinkkelistä, lievästi provosoivalla otteella.
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Taustamusiikki kirjoittajalle
Moni kirjailija on viime aikoina julkaissut internetissä listoja niistä kappaleista, joita kuuntelee kirjoittaessaan. Musiikkimaku kertoo paljon ihmisestä joten tuollainen on aina kiehtovaa. Koko taustamusiikin idea on myos mielenkiintoinen - esimerkiksi omalla kohdalla pelkkiin hienoihin sanoituksiin keskittyvä musiikki ei sovi ollenkaan, alkaisin vain keskittyä niihin sanoituksiin enkä pystyisi kirjoittamaan.
Yleensä kuuntelen metallia tai neofolkia kirjoittaessani fantasiaa ja aggrotechia ja industrialia kirjoittaessani dystopioitani tai kauhua. Tässä iPodilta loytyvä soittolistani viimeisimmälleni NaNoWriMo-viritykselleni, joka on siis dystooppinen primitiivisiin eko-yhdyskuntiin liittyvä välillä hyvin raaka ja välillä taas pohdiskeleva tarina.
Playlist Nano:
Covenant - Like tears in the rain
Covenant - Wasteland
Destroid - Into the deepest dark
Diorama - Synthesize me
Diorama - No tears
Ice Ages - Far gone light
Ice Ages - From grey to...
Kirlian Camera - Coroner's sun
Kirlian Camera - Days to come
Mind.in.a.box - Beyond the world
November Process - Define friend
Wynardtage - Deep red
Wynardtage - Cutting down
Project Pitchfork - Tempest
Project Pitchfork saakoon muuten erityismaininnan - tuo idealistis-naiivi saksalaispoppoo oli suuri inspiraation lähde tarinalleni: tarinani nimi on "Vihreä Maailma" heidän kappaleensa "Green World" mukaan ja siteeraan ensimmäisellä sivulla heidän kappalettaan "Conjure" joka alkaa sanoilla:
I want to be a creature before humanity is on earth no hate, no wars, no ignorance, no force
Ja antoihan alkuperäisen idean koko tarinalle itse Morrissey (jota en itse kuuntele ollenkaan) sanomalla, että broilerien teurastus on suurempi rikos kuin Norjan joukkomurha tjsp. Tuon jälkeen leikittelin koko kesän ajatuksilla siitä millainen olisi yhteiskunta, jossa kaikki ajattelisivat tuolla tavoin. Tarinan ensimmäinen kohtaus syntyi aivan itsestään: kaksi poikaa nälkää näkevässä siirtokunnassa, poimimassa syotäviksi kelpaavia kasveja viidakosta ja toinen heistä sieppaa joenrannasta kalan ja näin heistä kummastakin tulee lainsuojattomia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti