keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Mutta somehan on nykyään aivan p*seestä!

Tämä kuva esittää avaruuteen lähetettyä "kultaista levyä". Se liittyy erääseen uneeni, jonka mainitsin vain Facebookissa, vuonna 2011.

Tänään tein tiedonhakua omasta Facebook-feedistäni. Se oli aikaa vievää ja turhauttavaa hommaa. Olen monta kertaa saanut hyviä kirjoitusideoita ja nähnyt inspiroivia unia, mutta maininnut niistä vain Facebookissa, en kirjoittanut kunnolla muistiin. Nyt kopioin kaikki löytämäni helmet. Kuten unen, jossa salaperäinen ryhmittymä vaihtaakin Saganin naiivin levyn toiseen informaatiopakettiin, jossa mahdollisia avaruuden muukalaisia informoidaan ihmiskunnan tunnetuimmista sotasankareista ja tappavimmista aseista. Varoitukseksi.

Mutta asiaan. Lukiessani vanhoja päivityksiä huomasin, miten some-kulttuuri on vuosien varrella muuttunut. Muutama vuosi sitten se oli leikkisämpää, suuri osa päivityksistä oli erilaisia kyselyitä ja listoja. Kirjallisuudesta puhuttiin paljon, nyt se on eriytynyt omiin teemaryhmiinsä. Olin itse rohkeampi puheissani, nyt tuntuu, että pitää jatkuvasti kierrellä ja kaarrella ettei kukaan vaan loukkaantuisi tms.

(Jotkut asiat eivät tosin ole muuttuneet, jo 2011 dissasin Dalai Lamaa, joka nähtävästi silloinkin oli jollain maailmankiertueella. Kirjoitin, että tiibetinbuddhalaisuus on suurin pr-temppu länsimaissa sitten Malboromiehen. )

Mutta tuosta sosiaalisen median muutoksesta. 2011 se oli vielä enemmän erilaisten ihmisten kokoontumispaikka. Nykyään moni kehuu milloin mistäkin syystä siivonneensa kaverilistansa väärinajattelevista ja 99% keskustelusta onkin oikeastaan samanmielisten ideologista signaalia samanmielisille. Pitkiä vuodatuksia, joita en jaksa klikata kokonaan auki, aina politiikasta. Hallitus sitä ja maahanmuuttajat tätä. Kirjoita hirveä vuodatus, samanmieliset tykkää, erimieliset ignooraa, ja sinne se katoaa, virtuaalihistorian huminaan.

Toinen asia, jonka huomasin on se, että osa kavereistani on samanmielisyyttään signaloidessaan muuttumassa aina vain kummallisemmaksi. He aloittivat ihan normaaleina ja nyt selittävät jostain genderfluid-juttua päivittäin. Termistö on aina vain omituisempaa ja vähemmän sisäryhmän ulkopuolelle aukeavaa. En ymmärrä miksi se nyt yhtäkkiä on jotenkin kauheaa, että miehet pitävät itseään miehinä ja naiset naisina ja siitä pitää vouhottaa netissä päivästä toiseen. Varsinkaan kun kukaan internetin ulkopuolella ei ymmärrä koko hössötystä.

Näitten havaintojeni kunniaksi aion itse tuhlata vähemmän aikaa ideologiseen vääntämiseen ja lisätä vauvajuttuja! Ja kirjoitusjuttuja muuallakin kuin kirjoitusryhmissä. Minne kaikki hauskat kyselyt ovat kadonneet? Mutta ennen kaikkea, jos saan tarinaidean, niin avaan notes-kansion, en hehkuta sitä vaan kavereille. Aatteen paloa levittäköön tämä blogini, ei Facebook-feedini.

1 kommentti:

  1. Facebookissa julkaistavien juttujen kynnys on nykyään melko suuri. Olen alkanut julkaista siellä vain tarinoita hauskoista sattumista, mitä elämässäni on tapahtunut. Randomit hauskat jutut laitan sitten twitteriin tai muualle.

    VastaaPoista