torstai 7. tammikuuta 2016

Lakkaa seuraamasta uutisia!

Älä seuraa uutisia!

Tein erikoisen uudenvuodenlupauksen. Aloin boikotoimaan uutisia. Ei, en vain valtavirtamediaa, minua eivät kiinnosta mitkään salaliittoteorioita pursuavat vaihtoehtomediat. Enkä vain huonoja uutisia, kuten new age-tahot kehottavat. Olen aika turtunut väkivaltaan, sota- uutisiin etc. Niin käy kun opiskelee historiaa ja altistaa itsensä uutispommitukselle teinistä saakka. Uutiset ovat kiinnostaneet minua lapsesta asti, koska olen äärimmäisen tiedonhaluinen ja utelias. Mutta nyt on aika vetää neula pois käsivarresta.

Kun kerroin päätöksestäni miehelleni hän ihmetteli miten pysyn maailman tapahtumien tasalla. Ensimmäinen vastaus on se, että tulen ostamaan hyvälaatuisen päivänpolttaviin kysymyksiin paneutuvan lehden kerran kuussa ja lukemaan sen huolellisesti. Toinen vastaus on se, että minulla ei ole mitään syytä pysyä maailman tapahtumien tasalla. Suurin osa maailman tapahtumista ei vaikuta minuun mitenkään. Minä itse en todellakaan vaikuta maailman tapahtumiin. Se, tiedänkö viimeisimmästä puukotuksesta Lontoossa, ammuskelusta jenkkilässä tai ISIS-iskusta on lopulta aika yhdentekevää. Jos nyt naapurissa alkaa paukkua, sitten vasta aktivoidun seuraamaan livelähetystä.

Uutiset ovat nykyään huonolaatuisia. Tiedän yleensä mitä tulee tapahtumaan jo vuosia ennen kuin asia aukenee lehtimiehille - esimerkiksi ns arabikevään ja ns pakolaiskriisin kanssa olen jatkuvasti tuntenut tietäväni ja ennakoivani paremmin kuin maksetut ammattilaiset. Uutiset järkyttyvät ja kauhistuvat itsestäänselvyyksistä. Uutiset eivät informoi vaan pyrkivät vetoamaan tunteisiin ja signaloimaan mediatahon omaa erinomaisuutta.

Oikeistolaisena boikotoin myös oikeistolaisia uutistahoja. Vasemmistolainen media on vajoamassa jonnekin identiteettipolitiikan suohon joka sinänsä on ihan viihdyttävää seurattavaa, mutta samalla aivan järkyttävää ajanhukkaa. Oikeistolainen media on liikaa kiinni vasemmiston kulttuurisessa hegemoniassa - se joko reagoi kiivaasti vasemmistolaisten lörpöttelevän luokan hälinään tai signaloi itse  (oikeistolaisten yksilöiden tavoin), että on oikein ajattelevaa, hyvien ihmisten oikeistolaisuutta ja näin ollen vaikuttaa tarpeeksi coolilta vasemmistolaiskavereilleen. Toisin sanoen, maltillinen oikeisto rämpii vasemmiston perässä identiteettipolitiikan suohon. Radikaalimpi oikeisto taas keskittyy reagoimaan. Tuollaisella medialla ei ole mitään kehittävää virkaa.

Uutiset ovat enimmäkseen sosiaalipornoa. Ne eivät tarjoa varsinaisesti uutta informaatiota tai laajenna näkökantaa. Ne aiheuttavat kyynisen mielentilan, koska emme voi reagoida jatkuvaan negatiiviseen uutisvirtaan muuten kuin olemalla väsyneesti järkyttyneitä pari päivää tai tuntia. Ihminen on kehittynyt reagoimaan uuteen informaatioon ja tapahtumiin tekemällä jotain, ei vain seuraamalla kyynisesti vierestä. Ja "tekemällä" ei tarkoita omaa lisäystä somehälinään tai avatarkuvan muuttamista.

Uutiset luovat vääristyneen tunteen maailmankylästä. Oikeasti me emme välitä yazidien kohtalosta ISIS-joukkojen käsissä, jos välittäisimme, ottaisimme aseen käteen ja lähtisimme puolustamaan heitä. Oikeasti kukaan muu ei myöskään välitä meistä, omaa lähipiiriämme lukuunottamatta. Ei ole mitään yhteistä globaalia perhettä, vain keskenään kilpailevia ja riiteleviä intressiryhmiä. Emme voi vaikuttaa koko maailmaan, mutta voimme sulkea television ja vaikuttaa omien läheistemme elämään.

Internetaikana uutiset ovat muuttuneet kuivasta informaatiosta tunnepitoiseksi vuodatuksesi eri tahojen kilpaillessa siitä, kuka saa lukijakunnan huomion kiinnittymään itseensä. Verkossa leviää kaikenmaailman paikallisia uutisankkoja niiden sisältämän sosiaalipornon takia eikä kukaan vaivaudu seuraamaan alkuhälyn jälkeen, että mihin nuo uutistarinat päättyvät. On homofobisia asiakkaita, lapselta ilmapallon väkisin ottavaa vartijaa ja niin edelleen. Suosittelisin kunnon katumusharjoituksia jokaiselle, joka on omalta osaltaan levittänyt tuollaista roskaa. Sen levittäminen ei palvele mitään tarkoitusta muuta kuin hetkellistä oman hyveellisyyden signaloimista alati kapenevalle ystäväpiirille.

Triviaalin roskan lisäksi uutisilla on taipumus korostaa huomiontavoittelussaan kaikkea mahdollisimman raflaavaa ja degeneroitunutta, asioita, jotka oikeasti ovat aivan marginaalisia, mutta saavat luvattoman paljon huomiota. Perheeseen ja parisuhteeseen liittyvät artikkelit lehdissä ovat täysin kummallisia, jonkin pettämissivun hakkerointi aiheutti Guardianissa kymmeniä analyysejä ja tavallisin parisuhteeseen liittyvä artikkeli on tyyliä "olen viisikymppinen nainen, jolla on kahdeksan rakastajaa, olen teitä tavallisia tallaajia paljon onnellisempi". Pelkkä tuollaisen banaalin roskan lukeminen saatikka sen kommentoiminen on jo laskeutumista hyvin alhaiselle tasolle. Kaikki, mikä oli shokeeraavaa sata vuotta sitten on nähtävästi ikuisesti kiehtovaa ja ajankohtaista lehtimiespiireissä.

Uutisilta on yllättävän vaikea välttyä vaikka niitä ei katsoisi tai lukisi ollenkaan. Joissakin liikkeissä ja julkisissa kulkuneuvoissa saattaa pauhata uutiskanava kun astut sisään. Kaikkialla jaetaan ilmaisia lehtiä. Uutiset näkyvät Facebook- feedissä ja kaverisi kommentoivat niitä kiivaasti. Mutta onneksi olen autoritäärinen luonne ja nautin siitä, etten kerta kaikkiaan klikkaa yhtään uutislinkkiä auki. Olen jo nyt huomannut uutispimennon vaikutukset - päässäni pyörii vain kirjoitusideoita ja muutenkin olo on luova ja inspiroitunut. En lue sanomalehteä aamuteen kanssa, vaan fanifoorumia suosikkielokuvistani. Ajankohtaiset tapahtumat kiinnostavat edelleen, mutta pitkällisinä analyyseina, ei taukoamattomana uutisvirtana.

Jos haluat käyttää aikaasi paremmin, luoda ja nauttia tiedonhausta - lakkaa seuraamasta uutisia!